Varsinkin tällaisella hetkellä, kun lapsi on kipeänä, sitä miettii tilannetta, joka on varmasti monelle vanhemmalle tuttu. Miksi se pikku tirriäinen ei voi alkaa nukkua, kun nukuttaa vaan unta vastaan taistellaan siihen asti että ollaan raivon partaalla ja vanhemmilla alkaa keinot loppua nukuttamisen suhteen? Kuitenkin silmät painuvat tahtomatta kiinni, mikä kertoo vanhemmille siitä että uni se sieltä olisi tulossa. Kipeänä tilanne vielä korostuu sillä "uni paras lääke on" ja pöpö ja sitä vastaan kamppaileminen väsyttää pientä ihmistä entisestään. Ja mikähän siinäkin on, että juuri kun luulet saaneesi vaavin unille ja olisi aika pienelle voiton tanssille niin naapuri ajaa talon ohi ja koirat heräävät vahtipuuhiin haukkumaan ovelle ja vauva herää. (Niin käy lähes poikkeuksetta joka kerta :D.) No nyt kuitenkin sai Milokin unen päästä kiinni ja tämä äiti ehtii hetken huilata. Toivottavasti olisi hänelläkin parempi olo noiden unien jälkeen. Unet tarkoittaa minulle tee-aikaa ja hetki omien asioiden hoitamista ilman, että tarvii murehtia toisen nukuttamisesta tai leikittämistä tai kuntouttamista.
Odottavan aika on pitkä, eikä ole helppoa olla miettimättä, mikä toisella mahtaa olla kun noin kuumetta nostaa. Mikään muu tähän hätään ei kuitenkaan auta kuin se odottelu ja sitä tässä jatketaan. Eiköhän tästäkin kuopasta pian nousta. :) Tilanteen jatkoa voitte seurata jatkamalla blogin lukemista.
Tässä aamun ohjelma. Muistiinpanojen kirjoitus alkaa näistä korkeammista kuumeista. Panadolia haettiin apteekista. Lääkkeitä otetaan stressi annostuksen mukaan ja kuumetta mitataan monia kertoja päivässä.