Kaikki tietävät, että unettomuus tai uneen liittyvät häiriöt eivät ole terveydelle hyväksi. Ylläolevassa artikkelissa sanotaan, että myös katkonainen uni katsotaan olevan haitaksi terveydelle. Katkonaisesta unesta voi kärsiä esimerkiksi päihdeongelmaiset, herkkäuniset, sairastelevat tai PIENTEN LASTEN VANHEMMAT.
Uskallan väittää, että suurin osa pienten lasten vahemmista tietävät miltä tuntuu kun pitää herätä 3-20 kertaa yössä. Toiset selviävät pikkuvauva ajan, jonka jälkeen lapsen nukkuminen parantuu ja hän alkaa nukkumaan ihan koko yön. Joillain harvalla käy tuuri ja lapsi nukkuu kuin tukki kaikki yöt vauvasta asti. Sitte on meitä keiden lapset nukkuvat silloin tällöin hyvin (jopa 7 tuntia yössä putkeen) mutta useimmiten unet ovat hyvin katkonaisia ja herätään todella aikaisin. On kokeiltu tiukkaa päivä rutiinia ja vähän löyhempää päivärutiinia. On kokeiltu lyhetää ja lyhentää päiväunia ja etsiä mikä olisi optimaalisin aika nukkua ne, että yöunista tulisi mahdollisimman hyvät. On valitettu väsymyksestä ja huonosti nukkuvasta lapsesta niin isovanhemmille, ystäville kuin lääkäreillekin. "Se on vain sellainen vaihe" "Ehkei Milo tarvii enempää unta" "Yrittäkää sitä ja yrittäkää tätä" "Miten olisi sairaalan unikoulu" "Tuokaa Milo yökylään"
Milon tätä vaihetta on kestänyt nyt yli 8 kuukautta. Sitä enne olleet heräilyt pistän vielä pikkuvauva-ajan piikkiin mihin ne kuuluukin. Jotenkin minusta tuntuu, että yksivuotias kuitenkin tarvitsisi mahdollisimman pitkät yöunet eikä niitä 6-7 tunnin yöunia heräilyillä. Kaikkea on jo yritetty mutta yritetään vielä uudestaankin. Kiitollisia ollaan niistä parista yöstä kun Milo on ollut herättelemässä mummaa eikä meitä, mutta yksi hyvin nukuttu yö kuukaudessa ei oikein riitä. Siitä saa kyllä kummasti voimia ja jaksamista.
Sairaalan unikoulu puistattaa meikäläistä jo ajatuksena. En ketään tuomitse joka siihen lähtee ja varmasti on apuakin. Me ollaan siellä sairaalassa niin paljon majailtu ettei ajatus houkuta viedä lasta aina öiksi sairaalaan jopa viikkojen ajaksi.. :( Täytyy muistaa taas kertoilla uniongelmista jos saataisi kesäkuun lääkärikäynnillä jotain apua ja vihjettä tähän probleemaan kun mennään moikkaamaan taas eri lääkäriä. Mieluiten tietty ongelma ois siihen mennessä jo ratkaistu.
Uusin keino mitä olen kokeillut nyt pari yötä on se, että Milo kun herää yöllä leikkimään niin käyn peittelemässä ilman että sanon sanaakaan ja menen takaisin nukkumaan. Toistaiseksi tämä on toiminut. Milo on alkanut jossain vaiheessa itse nukkumaan ja mä olen saanut paljon pidemmät unet nukuttua ja se kyllä tuntuu!! Mukavaa ja levollista viikonloppua kaikille! :)