Hysteeristä kikatusta, epäselvää puhetta ja järjettömiä lauseita. Kun on nukkunut kolmen vuorokauden aikana n. 10 tuntia, niin sitä alkaa nähdä pieniä vihreitä miehiä ja vaalenapunaisia elefantteja. Onneksi Milo on sentään nukkunut mutta se on vaatinut sen, että joko minä tai lari heilutetaan kokoajan hänen sänkyään tai kannetaan häntä kopassa ympäri taloa. Eteisestä keittiöön, keittiöstä olohuoneeseen, ympäri ja samaa kautta takaisin. Tätä jatkuu niin kauan, että väsyy ja kantaja vaihtuu tai että Milolle kelpaa oma sänky ja häntä voidaan keinutella siellä. Kipeänä ei ole kiva olla. Se ei ole kiva vanhemmille, varsinkaan jos he ovat myös kipeänä, mutta kaikkein kurjinta se on pienelle. Niistämistä ei vielä osata, mutta silti on räkää nenä täynnä, yskä harmittaa ja antibioottikuuri aiheuttaa vatsanväänteitä. Tänään on ollut vähän helpompi päivä. Milo viihtyy jo lattialla eikä enää itke koko hereillä olo aikaa. Kumpa se nyt tarkottaisi sitä että ensiyönä saadaan nukkua vähän pidemmät unet ja tauti alkaa väistyä.
1 Comment
Annika
7/16/2014 01:54:03 am
Tsemppiä teille! Todella kiva idea pitää tätä blogia :)
Reply
Leave a Reply. |
AuthorBlogin kirjoittaja on.. Archives
December 2018
|