Milo on aivan rakastunut isänsä kanssa rummutteluun. Meillä on aina pienet peltorit mukana Milolle, kun esimerkiksi väsyneenä hän on erittäin herkkä joillekin äänille. Peltorit Milolla on päässä soitellessakin. Äijästä huomaa jo, että kun me mennään yläkertaan ja siellä laitetaan peltorit päähän niin naamalle tulee onnellinen hymy. Sitten eikun iskän syliin ja kapulat käsiin ja paukuttelemaan.
Alkaa tämä väsymys ja kiire helpottamaan. Olen saanut nyt organisoitua aikatauluja niin, että on itse hieman paremmin ajantasalla kaikesta, vaikka toisinaan vieläkin ajat ovat menneet loppujenlopuksi päässä sekaisin tai sitten olen ne sinne aikatauluun jo merkannut väärin. Paperihommiakin olen saanut hoidettua pois päiväjärjestyksestä. Tällä hetkellä odotellaan KELAlta ja Salon vammaispalvelusta päätöksiä. Odotellaan myös ensi kuuta jonne on kasautunut kaikki kontrollikäynnit ja neuvolakin. Joka viikko 1-2 käyntiä johonkin suuntaan, että sitä odotellessa. Nyt on kuitenkin mukavan rauhaisa olo, sillä ollaan pysytty terveenä ja pikku mieskin on hitaasti mutta varmasti omaa tahtiaan kehitellyt motoriikkaansa. Fyssari toi Milolle tyynyn, joka tärisee. Sen avulla harjoitellaan käsiin tukeutumista. Milo sai kummisedältään myös tuollaisen kivan häkkyrän, mikä hieman helisee. Ollut ihan lemppari viihdytin siitä asti, kun se hänelle tuotiin. Tälläkin hetkellä ukkeli pyörii lattialla ton häkkyrän kanssa. Milo on aivan rakastunut isänsä kanssa rummutteluun. Meillä on aina pienet peltorit mukana Milolle, kun esimerkiksi väsyneenä hän on erittäin herkkä joillekin äänille. Peltorit Milolla on päässä soitellessakin. Äijästä huomaa jo, että kun me mennään yläkertaan ja siellä laitetaan peltorit päähän niin naamalle tulee onnellinen hymy. Sitten eikun iskän syliin ja kapulat käsiin ja paukuttelemaan. Olen siis onnellinen. Onnellinen Milosta ja niistä pienistä kehityksen askelista, joista meidän ihana fysioterapeuttimme taas minua muistutti. Onnellinen siitä, että suurin väsymys alkaa helpottamaan taas toistaiseksi ja lääkärikäynnit, terapiat, labrat ja Milon paperiasiat alkaa olla viimein järjestyksessa. Onnellinen, että vihdoin alkaa taas pää sopeutumaan tuleviin muutoksiin esimerkiksi sen kasvuhormonin osalta ja fysioterapian lisäämisen osalta. Olen onnellinen, kun Milo on. Olen onnellinen siitä, että minulla on aivan mahtava perhe. Olen onnellinen, että minulla on mies, joka tukee tuli mitä tuli. Olen onnellinen noista karvakoirista joita pitää ulkoiluttaa satoi tai paistoi. Ja olen onnellinen kaikista läheisistä ihmisistä, joilta voi pyytää apua, kun sitä tarvitsee, vaikka toisinaan avun pyytäminen tuntuukin vaikealta. Jo tieto heidän olemassaolostaan helpottaa omaa taakkaa. Niinpä Kiitos!
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorBlogin kirjoittaja on.. Archives
December 2018
|