Ihanaa alkuviikkoa kaikille tämän blogin pariin eksyneille :)
Miten opettaa sokealle pienelle ihmiselle, mikä on pöytä tai kaappi tai sohva tai kaukosäädin? Tai mikä on porkkana tai ranskanperuna tai vesimeloni? No tietenkin tutkimalla, koskemalla, maistamalla ja haistamalla. Tässä meidän pikku tutkimusmatkailija ihmettelee mainitsemiani asioita. :) Meillä ei edelleenkään liikuta muuta kuin kierimällä ja välillä se sattuu tämän äidin sydämeen kun selvästi olisi haluja enemminkin tutkia ja tehdä, mutta aina tarvii olla joku kantamassa ja tekemässä monessa asiassa puolesta kun ei voimat vielä riitä. Pienin askelin edistystä tapahtuu ja nyt tosiaan tuo tutkiminen on ihan paras juttu Milon mielestä. Pöydiltä koitetaan kurotella tavaroita vaikka sitten vain lattialla selällään maaten ja kaikkea uutta on ihana ihmetellä. Seisomis harjoitukset jatkuu ja siinäkin edistytään hitaasti mutta varmasti. Vielä meillä ei seistä itsenäisesti edes tuettuna mutta, kun Milon jalat saa tuettua omilla jaloilla niin yritystä on jo ryhdikkäämpään asentoon. :) Seisomatelineessä on Milosta mukava seistä ja heitellä tavaroita alas kun ne kolisevat kunnolla.
Ihanaa alkuviikkoa kaikille tämän blogin pariin eksyneille :)
0 Comments
Leave a Reply. |
AuthorBlogin kirjoittaja on.. Archives
December 2018
|