Melkoinen isä -taival Larilla onkin jo takana, vaikka ajanjaksona tuo ei olekaan ollut kuin vasta 9 kuukautta. Siihen on mahtunut pettymyksiä, menettämisen pelkoa, väsymystä, huolta ja surua. Siihen on liittynyt myös paljon rakkautta, uuden oppimista, lämpimiä halauksia, kehityksen seuraamista ja onnenhetkiä. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa oman lapsensa kikattamaan onnellisena. Niitä hetkiä tekee aina mieli jatkaa mahdollisimman pitkään.
Vanhemmat ovat lapsilleen suunnannäyttäjiä ja opettajia, huolehtijoita ja kuuntelijoita, kannustajia ja tukijoita. Vanhemmat ovat lapsilleen turva, johon voi luottaa olipa kyseessä mikä asia tahansa. Toivon, että Milo oppii isältään kykyä heittäytyä asioihin ja tilanteisiin. Toivon, että Milo oppii isältään sitä järkyttävää tiedonjanoa, joka syttyy aina silloin kun joku asia oikeasti kiinnostaa. Toivon, että Milo saa isältään kaiken sen mielikuvituksen, joka siellä päässä on. Se loppumaton suunnitelmien tulva on jotain käsittämätöntä. Toivon, että Milo oppii isältään muiden ihmisten kohtaamista ja sosiaalisuutta, joka Larilta tulee luonnostaan. Vaariltaan toivon Milon oppivan kärsivällisyyttä ja avuliaisuutta. En tiedä toista, jolla olisi yhtä pitkä pinna tai joka olisi aina valmis auttamaan sitä, joka apua tarvitsee. Toivon Milon oppivan vaariltaan myös kuuntelemisen ja ymmärtämisen taidon. Jos jollekin niin, omalle isälleni olen voinut aina jutella kaikesta ilman pelkoa tulla tyrmätyksi. Paapaltaan toivon Milon oppivan ahkeruutta. Jos jonkun olen nähnyt tekevän kovasti töitä, niin se on kyllä tämä mies. Töistä en ole kyllä juuri koskaan kuullut hänen kieltäytyvän ja useimmiten vielä viikonloppuisin lähtee auttamaan ja jouduttamaan lastensa tai muiden läheistensä projekteja.
Tänään juhlitaan kaikkia isejä siispä hyvää isänpäivää!