Tiedättekö sen tunteen, kun koti näyttää siltä kuin siellä olisi vähintään riehunut hurrikaani tai joku olisi räjäyttänyt pommin olohuoneessa. Oi kun olisin aamulla tajunnut ottaa vähän valokuvia teille, jotka eivät tätä tunnetta ole kokeneet niin tietäisitte mistä puhun. Kuvitelkaa keittiön pöytä niin täynnä papereita, mukeja, lapsen leluja, ulkovaatteita ja sheikkereitä, että sieltä alta ei juurikaan sitä pöytää näe. Vaatteita keittiön penkeillä ja astioitakin on kertynyt tiskipöydälle reilun koneellisen verran. Olohuoneessa vallitsee iloinen lelukaaos ja sinnekin pöydälle jäänyt "muutama" astia. Eteisessä kengät on sikin sokin ja urheilu kassit heitettynä nurkkaan. Pyykkejä kuivuu joka paikassa ja iso kasa puhtaita pyykkejä odottaa kaappiin pääsemistä. |
Siltä meillä näytti aamulla. Jo eilen päätinkin, että huomenna (eli tänään) on jo ihan pakko siivota, kun nurkissa pyörivät koirien kokoiset irtokarvapallot kutittelivat omaakin nenää. Tänään sitten sain siivottua meidän pikku herran päikkäreiden aikana, kun imurin ääni toisinaan herraa harmittaa. Kukapa siitä tykkäisikään. Viikon verran on jäänyt siivoilematta ja se näkyy meidän taloudessa heti. On ollut muuta mielessä. Milo on ollut todella seurustelevainen ja kokoajan on tarvinnut sosialisoida hänen kanssaan ja mielellään sylitysten. Tässähän ei ole mitään vikaa vaan päinvastoin nautin siitä suuresti. Se tarkoittaa vain sitä, että kotityöt jää armottomasti kakkoseksi. Ollaan käyty hieman ahkerammin salilla ja kyläilemässä ja se aika on myös pois kodin hoitamiselta. Sen lisäksi on nuo kaksi karvakorvaa jotka edesauttavat sotkun syntymistä varsinkin kurakeleillä, kun karvoissa ja tassuissa kulkeutuu isompiakin kivenmurikoita sisälle sen hiekan ja mudan lisäksi. Onneksi nyt on pari päivää ollut jo vähän kuivempaa. |
Pahinta on jos sillä hetkellä, kun olet ajatellut siivoavasi huomenna, joku soittaa ja ilmoittaa tulevansa käymään. PANIIKKI! Astiat koneeseen, altaaseen ja uuniin tai mihin vaan ne saa piiloon. Vaatteet pyykkihuoneeseen ja puhtaat makkariin piiloon. Lelut pikana mihin mahtuvat ja suurimmat koirankarvapallerot kerätään käsin. Sitten sitä miettii, että ajatteleeko tuo nyt, että ompas se laiska äiti. Voin tehdä tunnustuksen. Vihaan siivoamista! Käytän kaikki tekosyyt ennen kuin tartun imuriin. Välillä se harmittaa, kun kuitenkin tykkäisi olla puhtaassa kodissa. Ajan priorisoiminen on kuitenkin tärkeää silloin kun se tuntuu loppuvan kesken. Ja ensin meillä kyllä jää siivoaminen. Milo, koirat, lepo ja harrastukset tulevat lähes aina ennen. :) Mitä mieltä olette hieman sotkuisemmista kodeista? Onko ensimmäinen ajatus, että onkohan näillä kaikki hyvin? Millaisia vanhempia näin sotkuiset ihmiset ovat? |